Matka sujui hyvin. Istanbuliin saavuttaessa oli upea kaupungin ylilento kaikkien valojen loistaessa ja melkein jo harmitti, että en sittenkin pysynyt yhdessä lukuisista ideoista ja jäänyt Istanbuliin pariksi yöksi. Mutta ei tällä kertaa. Matka jatkui lähes suoraan Bishkekiin, Kirgisian pääkaupunkiin.
Koneessa seurattavalla kartalla näkyi, kuinka lennettiin kaupungin ohi ja kurvattiin takaisin ja laskeuduttiin. Eilisen illan komeat Istanbulin kuvat mielessä yritin tähystää edes pientä vilausta Bishkekistä, mutta silmiin näkyi vain peltoja ja vanhoja kolhoositilojen raunioita. Kaupunki piti olla vuorten juurella. Ei vilaustakaan niistäkään 🤔
Pari muuta konetta oli kentällä meidän lisäksi ja runsaasti kaikenlaisia virkamiehiä. Seuraavana passintarkastus. Passintarkastaja tiedusteli, että onko kyseessä lomamatka ja kun vastasin myöntävästi, niin passin väliin tuli leiman lisäksi käyntikortti, josta voi varailla lomaohjelmaa. Ja takuuvarmasti ei ollut valtion ohjeistama toimenpide. Hymyilin itsekseni, että tämähän on kuin Kuubaan tulisi. Ja sama jatkui laukkuhihnalla. Varsinaisia matkalaukkuja ei koneessa tainnut olla montaakaan. Sen sijaan ulkomailla oli käyty hankkimassa kaikenlaista isompaa tuliaista kuten taulutelevisioita, polkupyöriä ja auton renkaita. (Kaupungilla kiertelyn jälkeen vaikuttaa kuitenkin siltä, että niitä täältäkin saa, mutta ehkei sitten kuitenkaan haluttua merkkiä)
Mietin vielä lentokoneessa, että menisikö bussilla kentältä keskustaan kun sellainenkin tiettävästi kulkee kolmesti tunnissa, mutta kun taksien tarjonta oli runsasta ja matka oli varsin edukas, niin mukavuus voitti. Matka meni hyvin ja rauhallisesti. Hotelli löytyi ilman ensimmäistäkään harhailua tai kartan tutkintaa ja kaverille kilautusta. Varaus oli kunnossa ja huonekin oli jo vapautunut, joten lepäilin hetken ennen kaupunkikierrosta.
Kaupunki oli lopulta ihan kunnon kaupunki, vaikka se ei lentokoneen ikkunasta näkynytkään. Ja ennakko-odotukset olivat kohdallaan: neuvostoaikaisia rakennuksia, ei erityisiä nähtävyyksiä, mutta positiivisena puolena olivat useat hoidetut puistoalueet. Huvipuistokin osui kohdalle ja maailmanpyörä ajelu oli kokeiltava.
Tämän jälkeen lähinnä vain kuljeskelin katuja, vaihdoin rahaa (vaihtokurssi on iloiseksi yllätykseksi erinomainen ja lähes kaikilla kioskeilla ja pankeilla sama), hankin prepaid-liittymän. Sen hintaa ehdin jo epäillä kovin kalliiksi ja tiedustelinkin, että eikö ole mitään edukkaampaa, mutta kun laskin uudelleen, niin 2,40 € viikossa ei sittenkään tee kovin suurta lovea matkakassaan rajattomasta internetistä. Isoon kanakebabiin kahdella juomalla sain kulutettua 4,50 euroa ja kahviin pullan kanssa 1,50 €. Hintataso on siis mukavan edullinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti