Paluumatkallekin tarvittaisiin negatiivinen koronatodistus. Näitä saa ulkomaalaiset Kuubassa muutamilta klinikoilta. Pääsääntöisesti jokaisessa provinssissa on yksi ja lisäksi Havannassa on neljä klinikkaa. Omaa asuinpaikkaani lähin klinikka on Varaderon Clinica Internacional. Tuttu paikka entuudestaan. Parhaiten muistuu mieleen vierailu siellä angiinan vuoksi. Lääkäriltä ei löytynyt muita lamppuja, joten kurkkua tutkittiin nurkassa olevan jalkalampun avulla. No mutta ei siis mitään ongelmaa. Testin saa jonottamalla ja tulokset sitten seuraavana päivänä. Paitsi että tästä muodostuikin varsinainen ongelma. Lähdin aamulla matkaan Leon luottokaverin ja tämän vaimon kanssa. Kaupungin rajalla poliisi pysäyttää ja kertoo, että tämän hetkisen koronatilanteen vuoksi kaupungista ei saa poistua ilman lupalappua. Eli käykää siinä ja siinä toimistossa hakemassa lupa sekä matkustajille että autolle. Asia selvä, ajamme toimistolle, jonka edustalla on kymmenien ihmisten jono. Moni muukin on ajatellut poistua kaupungista. Kuljettajan vaimo käy tiedustelemassa tilannetta, joka kääntyy vielä astetta huonompaan. Lupaa pitää hakea kolme päivää etukäteen arkipäivänä. Nyt on lauantai. Ja kolmen päivän päästä minun pitäisi olla Suomessa, eikä hakemassa lupalappua mennäkseni kaupunkiin, jossa voi tehdä koronatestin. Luvan voi saada viikonloppuna ainoastaan, jos perheenjäsen on kuollut kaupungin ulkopuolella. Jään miettimään, että onko näillä kaikilla tosiaan joku kuolemantapaus perheessä. Vai onko tilanne kaikilla sama, että tästä ei ollut mitään tietoa vielä edellisinä päivinä.
Kaupungista poistumiseen ei siis ole mitään laillista keinoa, joten on pakko turvautua laittomiin. Toki hetki menee miettiessä, että mikä se tapa sitten on. Mietin, että matkustan jo hankitulla luvallani Havannaan ja käyn siellä testissä, mutta jonkin tiedon mukaan provinssista ei voi poistua ilman negatiivista koronatodistusta. Ei lähdetä edes kokeilemaan sitä. Tai siis ei minulla tässä vaiheessa ollut vielä lupaa matkustaa Havannaankaan, mutta se lupa oli jo laitettu tulille. Ainoat kuljetukset, jotka kulkevat ilman tarkastuksia Matanzasin ja Varaderon väliä, ovat työpaikkakuljetukset hotelleille ja muihin toimistoihin. Sellaiseen pitäisi saada itsensä järjestettyä mukaan. Suhteita peliin ja iltaan mennessä meillä on kuljettajan nimi, bussin numero ja paikka mistä hypätä kyytiin. Lahjuksia parille hengelle bussifirmassa sekä kuljettajalle ja homma on aika hyvin hallussa. Seuraavana päivänä kuljettaja hakee sovitusti, muita matkustajia eli töihin meneviä paikallisia ei tunnu suuremmin hämmästyttävän yksi valkoinen (tai aika punainen) matkaaja. Vedän verhon ikkunan eteen, ettei näy uloskaan. Matka sujuu hyvin. Kuljettaja pysäyttää klinikan eteen ja pyytää soittamaan, kun on valmista. Varsinaista PCR-testiä ei enää voinut tehdä, koska eilisessä hässäkässä meni niin kauan, etten enää ehtisi saada tuloksia, joten on turvauduttava pikatestiin, joka olisi voimassa 48 tuntia. Testi itsessään onkin todella pikainen. Enemmän aikaa menee papereiden ja niiden tärkeiden leimojen odotteluun. Yllätykseksi testi ja paperi ovatkin ilmaisia. Yritin maksaa, mutta lääkäri (sama, joka aikoinaan tutki kurkkuani jalkalampulla) vaan iloisesti toivotti hyvää matkaa. No tämä oli iso yllätys. PCR-testi olisi maksanut 30 USD. Bussi soitetaan paikalle ja paluumatka alkaa. Muita paluumatkustajia ei ole. Kuljettaja pyytää tarkastuspisteillä vetämään verhot eteen ja painumaan alas. Näitä pisteitä on neljä matkan varrella. Pääsemme Matanzasiin ja alkaa jo vähän hymyilyttää, että tästäkin selvittiin.
Lento olisi siis maanantaina. Maanantaina saapuu myös Elsa-hurrikaani. Vuoden ensimmäinen hurrikaani. Sitä on tässä nyt seurattu useampi päivä. Se on onneksi laantumassa trooppiseksi myrskyksi tänne saapuessaan. Mutta miten mikään ei voi mennä vaan helposti ja näppärästi. Ja ei mene tämäkään. Iltapäivällä tulee viestiä lentoyhtiöltä, että lentoa on siirretty vuorokaudella. No niin. Taksi on huomiselle. Koronatestin tunnit riittävät juuri ja juuri sen takia, että klinikalla on kirjattu parilla tunnilla väärä kellonaika paperiin. Niin ja se lupalappu Havannaan. No se on nyt väärälle päivälle. Leo käy sitä toimistossa selvittämässä. Huomenna voi sitten käydä uudestaan selvittelemässä. Siis myrskypäivänä. On käynyt myös mielessä, että jos vaihtaisi itse siihen sen päivämäärän… Suomeen varasin jo koronatestin lentoasemalle. Arvostan kyllä todella korkealle taas tämän kuukauden jälkeen sitä helppoutta, jolla asiat voi hoitaa.
Illaksi kotiin. Pelataan korttia naapurin rouvan ja tyttären kanssa. Täytetään kaikkia mahdollisia purkkeja vedellä. Kylpyvettä tulee varmasti tulevina päivinä taivaaltakin, jos hanavesi loppuu, mutta juomavesi on syytä varmistaa. Puhelimien akut täyteen viimeistään yön aikana. Ja muutenkin pieniä järjestelyitä tuossa ulkoterassilla, ettei turhaan tuhoudu mitään tarpeellista. Muuta ei oikein ole tehtävissä. Myrskyn keskuksen on ennustettu pyyhkäisevän tästä yli huomenna päivällä klo 14 ja muut vaikutukset säätilassa aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Tällä hetkellä myrsky luokitellaan trooppiseksi myrskyksi eli ei siis enää hurrikaaniksi ja se on nyt sunnuntai-iltana Kuuban etelärannikolla. Kokemushan se on tämäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti