Kun asioista on pulaa

Kuubassa tottuu siihen, että tarvittavia asioita on harvoin saatavilla. Jos tänään näkee suklaapatukan ja ajattelee, että ensi viikolla saattaisi tehdä mieli suklaata, niin se on syytä ostaa samoin tein. Samaa pätee ihan kaikkeen muuhunkin: saippuaan, kahviin, televisioon, mehuun, spagettiin ja jopa pullotettuun veteen. Jopa sokeri, jonka olen luullut olevan ehtymätön luonnonvara, oli lopussa yhdessä kaupungin korkeatasoisimmista hotelleista menneellä viikolla, kun olisin ottanut sitä kahviini.

Tämä johtaa siihen, että kun jotain on tarjolla, niin kaikki ostavat samaa tuotetta. Puskaradio kiirii vauhdilla kun uusi laivalastillinen saapuu maahan. Toimistolla istuskellessa kuulee lähes joka kerta kun joku soittaa, että ”Hei, nyt on tarjolla kahvia/muovipurkkeja/kinkkua” tai kuten viime viikolla oli löytynyt kiinalaista kastiketta. Itsekin kävin kaupassa ihastelemassa kun oli hyllymetreittäin tätä kiinalaista kastiketta. Yritin selvittää tuoteselosteesta, että mitä se tarkalleen oli, mutta se ei selvinnyt. 

Itse ostin sen sijaan vietnamilaisia nuudeleita. Niitä en ollut koskaan aiemmin nähnyt. Ja kun avasin paketin niin haju oli sen verran ”huumaava”, että hyvä jos en toiste näekään. Siis ihan kuivia nuudeleita. Hankala sanoa, mikä niiden valmistuksessa on mennyt pieleen.

Kaupoissa on helposti hyllymetreittäin yhtä ja samaa tuotetta. Yhdessä hyllyvälissä on majoneesia ja toisessa ruokaöljyä, kolmannessa spagettia ja sitten on neljäs hylly, jossa on viisi metriä tyhjää tilaa ja takanurkassa kolme rikkinäistä keksipakettia.

Aina on siis jostakin pulaa. Tällä hetkellä alkavat olla loppu saippuat, pyykinpesuaineet ja kahvi. Viime talvena oli ensin pulaa jauhoista, joka sulki kaikki leipomot, sitten loppui olut, ruokaöljyä tuli kauppoihin kuukauden tauon jälkeen.

Tämä on tehnyt kuubalaisista varsin kekseliästä kansaa. On ihan turha harmitella, jos jotain ei ole. Käytetään sitten toista asiaa sen tilalla. Autoon voi muokkailla jonkin varaosan tyhjästä juomatölkistä, kahvikupissa voi käyttää lusikan sijasta sokeriruokotikkua, mehun voi juoda lasin sijasta myös keittolautaselta ja shortseja voi laittaa kahdet päällekkäin jos reiät ovat eri kohdissa. Tänään olen katsellut ravintolassa, kun jälkiruokia tarjoiltiin ruokaileville asiakkaille sitä mukaa kun edellisten jälkiruoka-astiat pestiin. Tämä tietysti näyttää ravintolassa istuvalle asiakkaalle varsin tehottomalta toiminnalta, että ensin yksi pöytä saa jälkiruoat ja kun he ovat syöneet, astiat viedään pois ja kohta tulee toiselle pöydälle jälkkärit. Mutta kun katsoo tilannetta siltä paikalta mistä näkee sekä ravintolan puolelle, keittiöön että pesunurkkaan, niin se ei enää vaikutakaan yhtään niin tehottomalta.

Itse toin tullessani kaiken mahdollisesti talven aikana tarvitsemani tavaran ja hyvä niin. Tavaraa on varmasti jälleen ylen määrin ja loput voi sitten jättää paikallisille. Kaikelle löytyy onnellisia ottajia.

Kuuban polttoainekriisistä menneenä syksynä uutisoitiin myös Suomessa. Pelloilla koneiden sijaan käytettiin jälleen enemmän härkiä, työpaikkakuljetuksia peruttiin samoin kuin kaikkea muuta liikennettä. Polttoaine on yksi niistä asioista, joita on syytä käydä tankkaamassa jo paljon ennen kuin on tankki lähes tyhjä. Nyt polttoaineen suhteen hyvänäkin aikana voi mennä useita päiviä, että polttoainetta ei tule. Tai sitten ei tule sitä polttoainetta, jota oma auto käyttää. Itse en ole nähnyt missään muussa maassa niin montaa erilaista tankattavaa ainetta huoltoasemalla kuin mitä täällä on. Jotain on siis enemmän täällä kuin muualla maailmassa.